Videovalaisu

Valoa on harvoin liikaa ja sitä pitää osata kohdistaa ja säännöstellä.

Auringon valo on tehokas ja edullinen, mutta aina sitä ei ole riittävästi ja usein suora auringon valo on liian kovaa. Pilvinen päivä antaa diffuusin valon.

Heikkoa valaistusta voi korjata riittävällä valaistuksella. Sisätiloissa joudutaan lähes aina rakentamaan valaisu lampuilla.

Luonnonvalossa on usein helpointa tuottaa laadukasta kuvaa. Luonnonvaloon voi myös yhdistää keinovaloa tai heijasteita.

Valaisulla on 2 tehtävää:

-Valoa on oltava riittävästi, jotta kamera voi tallentaa kuvan virheettömästi.

(vertaa liikkuvaa kuvaa ja still kuvaa!)

-Valoa voidaan käyttää hyväksi kerronnallisena elementtinä.

Neljää valon perusominaisuutta:

Näitä valon ominaisuuksia kontrolloimallan voidaan kuvan tunnelmaan vaikuttaa hyvinkin paljon. Valon tärkein tehtävä on kuitenkin toimia niin sanottuna muotoilevana elementtinä.

Koska kamera näkee kuvan kaksiulotteisena, täytyy esineiden muodot ja kohteen kolmiulotteisuus tuoda kuvaan valojen ja varjojen avulla.

Huom! Katso valaisutilannetta aina kameran etsimen läpi!

lhmissilmä mukautuu eri valaistusolosuhteisiin nopeasti. Lisäksi ihmisen aivot korjaavat kuvaa tarvittaessa erikoisissa valaistusolosuhteissa automaattisesti.Halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi kuvaa täytyy aina katsoa etsimestä eikä etsimen ohi paljaalla silmällä.

Valon voimakkuus

Valon voimakkuuus heikkenee etäisyyden neliöön. Jos lampun ja kohteen etäisyys kasvaa 2-kertaiseksi, niin valon teho pienentyy kohteessa nelinkertaisesti.

Valoissa on nykyään useasti voimakkuuden säätö, jolla voidaan nostaa tai laskea valon tehoa. Jos valossa ei ole säädintä, voidaan valoa siirtää kauemmaksi tai lähemmäksi voimakkuuden muuttamiseksi.

Valoihin voidaan myös kiinnittää softbox (teltta) tai käyttää diffuusi-kalvoja, joilla saadaan pehmeää ja tasaista valoa ja pehmeitä varjoja.

Voimakkaalla valolla ilman softeja saadaan taas jyrkkiä varjoja aikaiseksi. Tätä voidaan hyvin hyödyntää dramaattiseen valaisuun.

Tämä on hyvä muistaa valoja sijoiteltaessa sillä jo pieneltäkin tuntuva muutos (esim. puoli metriä) saattaa vaikuttaa kohteeseen osuvan valon määrään melkoisesti.

Valon suunta

Valo voi osua kohteeseen karkeasti otettuna kolmesta suunnasta

 

Valon suuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Sillä voidaan vaikuttaa kuvan syvyysvaikutelmaan, joka luo kuvaan tunnelmaa. Valoa voidaan suunnata edestä, takaa, sivuilta, ylä- ja alakulmasta. Myötävalo eli kuvattavasta suunnasta tuleva valo tekee kuvasta usein lattean, joka syö syvyysvaikutelmaa. Kun muutetaan kuvaussuunnan ja valon suunnan eroa yli 90 astetta, saadaan syvyysvaikutelmaa kasvatettua. Sivuvalo , joka tulee kuvaussuunnan sivusta, luo varjoja. Kuvan syvyysvaikutelma on heti voimakkaampi. Vastavalo, eli valonlähdettä kohti kuvaaminen, on haastavampaa, mutta sillä saadaan kuvaan voimakas syvyyden tuntu.

Yhdistämällä useampaa valoa eri voimakkuuksilla saadaan sitten haluttu lopputulos.

Valon kovuus

Keskipäivällä kirkkaalta taivaalta paistava aurinko on esimerkki kovasta valosta. Se luo kohteeseen kovat kontrastit valon ja varjon välille. Voimakkaan valon tuomia varjoja voi poistaa käyttämällä heijastimilla. Niillä voi:

Pehmeä valo (diffuusi valo) heijastuu jonkin muun kautta tai valonlähteen edessä on esim kalvo, joka päästää vain osan valosta läpi. Tällöin varjojen rajat ovat paljon epäselvemmät ja pehmeämmät, eivätkä kohteen muodot erotu yhtä kontrastikkaasti. Hyvä esimerkki tästä on pilvisen päivän valo ulkona.

Valon väri eli sävy

Luonnonvalo ja keinovalo tuottavat hyvin erisävyistä valoa. Kameran asetuksissa voidaan kuitenkin helpottaa tilannetta säätämällä kameran valkotasapainoa.

3-pisteen valaisu

Kolmen pisteen valaisu on yleisin tapa valaista henkilöt mm. keskusteluohjelmissa ja muotokuvissa. Kuvattavat kohteet kannattaa pyrkiä sijoittamaan riittävän etäälle taustasta, jolloin valaisimien aiheuttamat varjot saadaan paremmin hallintaan eivätkä ne näy rajauksen sisällä näkyvälle taustan alueelle.

Päävalo

Päävalon tarkoitus on valaista kohde. Se määrää valaistusvoimakkuuden lähtöarvot ja muut valaisimet valitaan ja sijoitetaan suhteutettuna päävaloon.

Päävalo sijoitetaan kameran kummalle tahansa puolelle kuitenkin selvästi kohteen sivulle, jotta kohteen muodot piirtyvät esiin.

Korkeussuunnassa päävalo sijoitetaan noin metrin-puolitoista kuvauskorkeuden yläpuolelle.

Päävalon suuntaa valitessa pitää muistaa valaistuksen jatkuvuus kohtausten välillä, sekä valon luonnollinen tulosuunta.

Täytevalo eli tasoitusvalo

Täytevalon tehtävänä on pehmentää päävalon luomia liian voimakkaita varjoja ja saada kuvan varjoalueiden valoisuus riittäväksi, jotta kamera voi tallentaa kohteen pinnan ja tekstuurin oikein.

Tasoitusvalo on ns. flood, eli hajavaloa, ja usein pehmennetty esim. diffuusiokalvolla, jottei se muodosta kohteeseen tai taustaan lisää varjoja. Tasoitusvalolla ei pidä hävittää päävalon luomia varjoja kokonaan, mutta sillä kontrolloidaan näiden varjojen voimakkuutta.

Takavalo

Takavalo suunnataan kohteeseen takaa, hieman kohteen yläpuolelta. Takavalon tehtävä on valaista henkilön päälakea ja hartioita ja irroittaa näin kohde taustasta. Takavalo korostaa ääriviivoja ja tuo kuvaan syvyysulottuvuutta. Takavalon sijoittelussa tulisi pyrkiä saamaan valo mahdollisimman lähelle kameran kuvausakselia, kuitenkin niin ettei se näy kuvassa.

Korkeussuunnassa takavalo tulisi saada sellaiselle korkeudelle ettei se missään olosuhteissa vuoda suoraan linssiin ja aiheuta kuvaan heijastuksia (flare), mutta kuitenkin siten että se valaisee selvästi päälaen lisäksi myös hartiat ja ' pysyy ' kuvattavan kohteen takana.

Onko ainoa oikea?

3-pisteen on hyvä pohja useimmille valaisuratkaisuille ja sen pohjalta valaistusta voidaan laajentaa. Mukaan ottaa taustavalo, joka kohdistetaan valaisemaan taustaa jolloin myös tausta saa kuvassa enemmän merkitystä.

Käytännön tilanteissa valoja tarvitaan usein enemmän eivätkä valaistusratkaisut ole aivan näin yksinkertaisia. Todellisuudessa tilassa saattaa olla useampia merkittäviä kohteita jotka tulee valaista, kohteet saattavat liikkua, tilaan saattaa tulvia ikkunasta hallitsematonta luonnonvaloa, ym.

Neljän:n lampun valaisu

 

Muita valoja

- lavastevalot

- silmävalo (pilkettaä silmäkulmassa)