Ääni

• Ääni syntyy kappaleen värähtelystä. – Väliaineessa, esimerkiksi ilmassa, syntyy jaksollisia tihentymiä ja harventumisia. – Nämä korva kuulee äänenä. • Äänivärähtelyllä on kaksi ominaisuutta: voimakkuus ja taajuus.

Äänen voimakkuus

  -Ihmisen kuulema äänen voimakkuus alue:
  0dB (kuulokynnys)
  - 120 dB (kipukynnys)
  – Puheen voimakkuus on n. 50 - 60 dB, musiikin
  kuuntelussa 70 - 100 dB
  -2 * W = 3 dB. Eli äänen tehon
  kaksinkertaistuessa äänen suhteellinen
  voimakkuus kasvaa vain 3 dB (desibeliä)

Äänen taajuus

• Äänen värähtelytaajuus vastaa äänen sävelkorkeutta.
• Värähtelytaajuuden yksikkö on Hertsi (värähdystä
sekunnissa).
• Ihmisen kuuloalue on n. 20 - 20 000 Hz.
• Matalampia infraääniä voidaan aistia tuntoaistin avulla.
• Korkeampia ultraääniä pystyvät aistimaan monet eläimet.
• Ihmiskorva on herkimmillään noin 1000 Hz:n äänille,
epäherkimmillään matalille, alle 100 Hz, äänille.
• Ihmisen vanhetessa kyky kuulla korkeita ääniä häviää.

Taajuusalueet

  • alabassoalue (20-150 Hz): äänen tukevuus, voima,
  • yläbassoalue 150-300 Hz: liikaa tätä aluetta tekee äänestäraskaan ja "tunkkaisen"
  • alakeskiäänialue (300-700 Hz): kumina, huonekaiku
  • keskiäänialue (700-3000 Hz): puheen informaatioalu
  • yläkeskiäänialue (3-6 kHz): selkeys ja erottelevuus
  • aladiskanttialue (6-10 kHz))
  • ylädiskanttialue (10-18 kHz)

Digitaalinen ääni

  • Jotta ääntä voitaisiin käsitellä tietokoneella, se
  on tallennettava digitaaliseen muotoon eli digititava.
  • Digitaalisen (pakkaamattoman) äänen laatu ei
  heikkene siirrettäessä (toisin kuin analogisen).
  
  • Digitaalisen äänen käsitteet
  – Digitointi
  – Näytteenottotaajuus (Sampling rate)
  – Näytteenottotarkkuus (Sample size)
  – Kanavat
  – Äänen korkeus
  – Äänen voimakkuus

Äänikerronta

Äänikerronta perustuu aina joko puheeseen, tehosteääniin, musiikkiin, tai hiljaisuuteen.

- Puhe voi olla dialogia, tai selostuaääntä.

- Musiikki voi olla vaikkapa alku tai loppu musa, tai taustamusiikkia tai sitten musiikkia sen itsensä vuoksi.

- Tehosteäänet voidaan jakaa studiossa tehtyihin Foley tehosteisiin, tai jossakin luonnollisessa tilanteessa äänitettyihin tehosteääniin.

- Normaali tilenteisiin kuuluva taustaääni, esim katumelu tai työkoneen ääni on ns. ambiennsi-ääntä.

- Johonkin tilanteeseen taas tavitaan hiljaisuutta tai lievää tausta kohinaa.

 

Erilaiset äänet voivat olla yhtäaikaa kuuluvilla tai vuorotella, tahdistua toisiinsa tai vaikkapa liikkeeseen, kuvaan tai valoon.

Joskus äänessä saattaa olla vain yksi elementti kerrallaan.

Äänikerronnan elementit aina yhtäaikaisesti esiintyessään selittävät tai täydentävät toisiaan, jopa tuottavat yhdessä toisenlaisia merkityksiä kuin erikseen toistettaessa. Puhe musiikin säestämänä vaikuttaa toisin kuin puhe ja musiikki erikseen. Kuvaan tahdistetut erilaiset äänet vaikuttavat saman kuvan tulkintaan hyvinkin eri tavoin.