IDEASTA KÄSIKIRJOITUKSEKSI

Elokuvan tai videon käsikirjoitus ei ole kirjallisuutta.

Aaltonen (2007) kertoo, että käsikirjoituksella on neljä päätehtävää.

  1. Ensimmäinen on muodostaa selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus, josta on kaikki turha poistettu.
  2. Toiseksi sen tehtävä on esitellä tuotantoa sen ulkopuolisille jäsenille, kuten videon tilaajalle. Tämän pitäisi viestittää millainen lopullinen tuotos tulee olemaan ja siihen voidaan tehdä vielä muutoksia ennen kuvausvaihetta.
  3. Kolmas tehtävä on välittää edellä mainittu kokonaisuus tuotannossa mukana oleville. Tämän pohjalta kaikki videon osa-alueet voidaan saada yhdenmukaisiksi, vaikka ne tuotettaisiinkin erikseen.
  4. Viimeinen tehtävä on erotella videon osa-alueet tuotannollisiin osa-alueisiin. Kun ne on jaoteltu, on helppo nähdä resurssien tarve ja muodostaa kuvausaikataulu.

Käsikirjoituksessa tulisi olla kaikki tarvittava videon rakenteeseen, kuvaukseen ja editointiin

Käsikirjoitus on suunnitelma, jonka avulla elokuva voidaan kuvata. Mitä tarkempi suunnitelma, sitä tehokkaammin itse tuotanto eli kuvaukset sujuvat. Käsikirjoittaminen on halpaa lystiä verrattuna siihen, että kuvauksissa menee resursseja huonon suunnittelun vuoksi.

Käsikirjoituksella valitaan ja rajataan sisältö ja muodostetaan rakenne, eli jäsennys tuotokselle.

Elokuva- tai videotuotanto on monia työvaiheita sisältävä prosessi, minkä vuoksi huolellinen ennakkosuunnittelu on tärkeää.

Tuotannon vaiheet

Tuotannon vaiheisiin kuuluvat esituotanto, varsinainen tuotanto ja jälkituotanto. Esituotantoa tarkoittaa taustatyötä, käsikirjoittamista, suunnittelua...

Varsinaiseen tuotantoon kuuluvat itse kuvaukset sekä materiaalin kokoaminen ja järjestäminen editointia varten. Kuvauksiin kuuluu käytännön suunnittelu ja aikataulutus, ja se on näkyvin osa tuotantoa.

Jälkituotannossa kootaan kuvattu ja äänitetty materiaali yhteen, editoidaan ja valmistetaan lopullinen tuotos. Ennen editointia kannattaa kuitenkin käydä läpi materiaali ja poistaa turhat tai epäonnistuneet otokset ja valita käytettäviksi onnistuneet otot. Näistä voidaan editoida ensimmäiset karkeat luonnokset ja tavallaan iteroimalla luonnoksia saadaan viimein aikaan lopullinen video.

Pitääkö aina tehdä käsikirjoitus ja millainen??

Kaikissa tilanteissa tarkan ennalta laaditun käsikirjoituksen tekeminen ei ole mielekästä eikä mahdollistakaan. Suunnitelman ei siis tarvitse aina olla mitään Hollywood-käsikirjoituksen luokkaa, mutta jonkinlainen käsikirjoitus on hyvä joka videolla olla. Käsikirjoituksen avulla koko projektitiimi pystyy ymmärtämään paremmin mitä tehdään ja tullaan tekemään. Kuvaustilanteessa edetään myös luonnollisesti tehokkaammin käsikirjoituksen kanssa kuin ilman sitä.

Käsikirjoitus auttaa jäsentämään videon tekemistä ja sen ansiosta jää paljon turhaa kuvamateriaalia kuvaamatta, mutta kaikki tärkeä saadaan tallennettua. Valmis käsikirjoitus on myös hyvä väline keskusteltaessa projektista mahdollisten sidosryhmien kanssa.

Aloitetaan....

Käsikirjoitus kirjoitetaan vaiheittain.

IDEA ja taustatyö

Videon suunnittelu lähtee ideasta, toimeksiannosta, luomisen tuskasta...

Tarvitaan kuitenkin perusidea videosta. Tähän perusideaan liittyvät mm. seuraavat asiat:

Hieman ideoinnista

SYNOPSIS

Kun idea on olemassa, tehdään tyypillisesti lyhyt luonnos videon sisällöstä eli synopsis eli juonitiivistelmä. Pituus noin puoli A4 - 1 A4).

Synopsis on varsinaista käsikirjoitusta edeltävä vaihe. Se sisältää videon tärkeimmät tapahtumat aikajärjestyksessä. Sen pituus voi vaihdella muutamasta rivistä pariin sivuun, eikä siinä eritellä ohjelman tapahtumia esimerkiksi kohtauksittain. Synopsis ei kuitenkaan ole kohtausluettelo. Siinä on oltava videon perusrunko on jo selvillä.

Elokuvan markkinointia ja sponsoreita varten tehdään oma markkinointisynopsis, jossa kerrotaan elokuvan juoni ja markkinoidaan elokuvaa.

Siis lyhyesti seuraavaa:

1. aihe, kerro aiheesta, tiivistä.¨
2. kerro henkilöstä/ henkilöistä, yhteisöstä..
3. teema, genre tai tyylilaji
4. päälause, sen mitä haluat katsojasi ajattelevan, kun hän on työsi nähnyt.
5. materiaali, haastatteluja, arkistomateriaalia, kuvattua tms

sysnopsis

KÄSIKIRJOITUS

Tuotannon sujumisen kannalta hyvä käsikirjoitus on ehdoton edellytys. Käsikirjoitus sisältää videon rungon ja suunnitellun toiminnan kohtauksittain eriteltynä.

Se kertoo yksiselitteisesti, mitä videolla tulee tapahtumaan. Käsikirjoitus poikkeaa tässä suhteessa kirjallisuudesta, jossa asioita jätetään lukijan mielikuvituksen varaan.

Käsikirjoituksessa olevat asiat on pystyttävä kertomaan kuvan ja äänen avulla. Käsikirjoitus ei kuitenkaan ota kantaa ilmaisullisiin keinoihin, kuten kameran liikkeisiin tai kuvakokoihin tms. tekniikkaan. Videokäsikirjoituksessa tapahtumat, dialogi ja toiminta on usein yksityiskohtaisemmin eritelty.

Muoto ja sisältö

- tekstin vasemmalle puolelle voidaan jättää tyhjää tilaa kommenteille

- fontti on courier 12, A4

- noin 1 min. valmista videota tai elokuvaa /sivu

Sisältö:

  1. kohtausotsikot: EXT/INT.PAIKKA–VUOROKAUDEN AIKA
  2. toiminnan kuvaus: Se mitä kuvassa näkyy, max. neljä riviä/kappale
  3. dialogi: Sen pitää olla ytimekästä, selkeää ja luonnollisenoloista
  4. puhujan nimen
  5. parenteesit (selitteet)
  6. V.O.(voice over) eli kertoja, O. S. (off screen)kuvan ulkopuolelta tuleva repliikki

KUVAKÄSIKIRJOITUS ELI STORYBOARD

Käsikirjoituksen pohjalta tehdään storyboard eli kuvakäsikirjoitus. Kuvakäsikirjoitus on vapaamuotoinen, otos otokselta piirretty teos videon sisällöstä. Se toimii muistilistana kuvaustilanteessa, jotta kaikki suunnitellut asiat tulevat kuvatuksi.

- Kohtaus puretaan kuviksi. Kuvakässäristä selviää, käytetäänkö laajaa vai tiivistä kuvaa, liikkuuko kamera tms.

Muoto:

Se voi olla muodoltaan lähellä sarjakuvaa sisältäen kaikki videoon tulevat elementit: kuvat, selostustekstit, äänitehosteet ja musiikin.

Kokonaisen pitkän elokuvan kaikista otoksista ei välttämättä tehdä kuvakäsikirjoitusta, mutta sitä käytetään tarkkaa ennakkosuunnittelua vaativissa kohdissa.

Kohtaukset nimetään ja numeroidaan ja merkitään EX T/ INT ja myös otoksen kesto mainitaan.

Kohtausluettelo

Kohtausluettelossa luetellaan ajallisessa numerojärjestyksessä kohtaukset, niiden kesto, paikka käsikirjoituksessa, lokaatio...

Aikataulu ja budjetti

Aikataulutus jäsentää tekemisprosessin ja auttaa ajan-, sekä resurssienkäytön suunnittelussa. Se on välttämätön myös silloin, kun on yhteustyökumppaneita, alihankkijoita, vuokrakalustoa, tai pitää tehdä paikkavarauksia ym.

Budjetti ratkaisee monesti tuotannon laajuuden. Tekijöille (edes osalle) joutuu maksamaan palkkaa, kalustoa joutuu vuokraamaan, majoitus, liikkuminen, ruokailu ym. voivat olla kustannuseriä

Käsikirjoitusohjelmat

Yleisimpiä ovat Movie Magic Screenwriter, Celtx ja Final Draft. Ne muotoilevat tekstin suoraan haluttuun formaatiin.

8-kuvakoon järjestelmä

Yleiskuva (YK)

Yleiskuvassa esitellään tapahtumapaikka tai alue. Esimerkiksi maisemakuva on yleiskuva. Yksityiskohdat eivät ole selkeästi erotettavissa.

Laaja kokokuva (LKK)

Taustaa ja lavasteita näkyy huomattavasti. Myös yksittäiset ihmiset nousevat esille. ( joskus myös suuri kokokuva eli SKK, mm. Mtv3 käyttää tätä )

Kokuva (KK)

Kokokuvassa henkilöt rajataan päästä jalkoihin. Tilaa pään päällä ja jalkojen alla. Esiintyjästä nähdään jo selvästi, mitä hän tekee.

Laaja puolikuva (LPK)

Ihminen on rajattu reidestä (ei säärestä) ylöspäin. Taustalla näkyy paljon, joten sillä on merkitystä. ( Käytetään myös termiä suuri puolikuva eli SPK )

Puolikuva (PK)

Rajaus navasta ylöspäin. Kuvaan mahtuu 2 ihmistä, joten kuvakokoa käytetään myös usein kuna rajataan kaksi ihmistä samaan otokseen (ns. two-shot).

Puolilähikuva (PLK)

Rajaus rinnasta tai rintataskusta ylöspäin (ilmaa pään päälle). Puolilähikuva on tyypillinen esimerkiksi uutisissa käytetty kuvakoko, jossa ihminen on merkittävin elementti.

Lähikuva (LK)

Hartioista ylöspäin ja ilmaa pään päälle. Ilmeet puhuvat, taustalle ai huomioarvoa. Elokuvissa usein käytetty intensiivinen kuvakoko.

Erikoislähikuva (ELK)

Erikoislähikuva on hyvin voimakas tehokeino, jota tulisi käyttää harkiten. Rajaus otsasta leuan kärkeen siten, että leuka näkyy ehyenä

kuvakoot

Kuvasuunnittelu

Ilmaisuun liittyviä elementtejä

Jokaista otosta suunniteltaessa tulisikin aina miettiä, minkä vuoksi juuri tätä kuvaa tarvitaan. Jokaisen kuvan tulisi tukea ohjelman tärkeintä elementtiä, tarinankerrontaa.