Ääni
• Ääni syntyy kappaleen värähtelystä. – Väliaineessa, esimerkiksi ilmassa, syntyy jaksollisia tihentymiä ja harventumisia. – Nämä korva kuulee äänenä. • Äänivärähtelyllä on kaksi ominaisuutta: voimakkuus ja taajuus.
Äänen voimakkuus
-Ihmisen kuulema äänen voimakkuus alue: 0dB (kuulokynnys) - 120 dB (kipukynnys) – Puheen voimakkuus on n. 50 - 60 dB, musiikin kuuntelussa 70 - 100 dB -2 * W = 3 dB. Eli äänen tehon kaksinkertaistuessa äänen suhteellinen voimakkuus kasvaa vain 3 dB (desibeliä)
Äänen taajuus
• Äänen värähtelytaajuus vastaa äänen sävelkorkeutta.
• Värähtelytaajuuden yksikkö on Hertsi (värähdystä
sekunnissa).
• Ihmisen kuuloalue on n. 20 - 20 000 Hz.
• Matalampia infraääniä voidaan aistia tuntoaistin avulla.
• Korkeampia ultraääniä pystyvät aistimaan monet eläimet.
• Ihmiskorva on herkimmillään noin 1000 Hz:n äänille,
epäherkimmillään matalille, alle 100 Hz, äänille.
• Ihmisen vanhetessa kyky kuulla korkeita ääniä häviää.
Taajuusalueet
- alabassoalue (20-150 Hz): äänen tukevuus, voima,
- yläbassoalue 150-300 Hz: liikaa tätä aluetta tekee äänestäraskaan ja "tunkkaisen"
- alakeskiäänialue (300-700 Hz): kumina, huonekaiku
- keskiäänialue (700-3000 Hz): puheen informaatioalu
- yläkeskiäänialue (3-6 kHz): selkeys ja erottelevuus
- aladiskanttialue (6-10 kHz))
- ylädiskanttialue (10-18 kHz)
Digitaalinen ääni
• Jotta ääntä voitaisiin käsitellä tietokoneella, se on tallennettava digitaaliseen muotoon eli digitoitava. • Digitaalisesti tallennettua ääntä voidaan käsitellä tietokoneella. Ääni kuvataan tietokoneen ruudulla yleensä verhokäyränä (kts. kuva), jossa vaaka-akselina on aika ja pystyakselina äänen voimakkuus. • Digitaalisen (pakkaamattoman) äänen laatu ei heikkene siirrettäessä (toisin kuin analogisen). • äänikortin A/D-muunnin muuntaa analogisen äänen digitaaliseen muotoon (A/D = analogi-digitaali). • Digitaalinen ääni voidaan muuttaa analogiseksi ääneksi D/A-muuntimella (D/A = digitaali-analogi) ja toistaa esim. kaiuttimella. • Digitaalisen äänen käsitteet – Digitointi – Näytteenottotaajuus (Sampling rate) – Näytteenottotarkkuus (Sample size) – Kanavat – Äänen korkeus – Äänen voimakkuus
Mono-, stereo- ja monikanavaääni
Ääntä voidaan tallentaa useille kanaville, jotka toistetaan samaan aikaan ”päällekkäin”. Monikanavaääni tuottaa paremman tilavaikutelman. Monoääni = 1 kanava Stereoääni = 2 kanavaa (vasen ja oikea) Dolby Digital 5.1 -äänijärjestelmä = bassokanava, keskikanava, vasen ja oikea etukanava sekä vasen ja oikea takakanava. Eli yhteensä 6 digitaalista kanavaa.
Äänikerronta
Äänikerronta perustuu aina joko puheeseen, tehosteääniin, musiikkiin, tai hiljaisuuteen.
- Puhe voi olla dialogia, tai selostuaääntä.
- Musiikki voi olla vaikkapa alku tai loppu musa, tai taustamusiikkia tai sitten musiikkia sen itsensä vuoksi.
- Tehosteäänet voidaan jakaa studiossa tehtyihin Foley tehosteisiin, tai jossakin luonnollisessa tilanteessa äänitettyihin tehosteääniin.
- Normaali tilenteisiin kuuluva taustaääni, esim katumelu tai työkoneen ääni on ns. ambiennsi-ääntä.
- Johonkin tilanteeseen taas tavitaan hiljaisuutta tai lievää tausta kohinaa.
Erilaiset äänet voivat olla yhtäaikaa kuuluvilla tai vuorotella, tahdistua toisiinsa tai vaikkapa liikkeeseen, kuvaan tai valoon.
Joskus äänessä saattaa olla vain yksi elementti kerrallaan.
Äänikerronnan elementit aina yhtäaikaisesti esiintyessään selittävät tai täydentävät toisiaan, jopa tuottavat yhdessä toisenlaisia merkityksiä kuin erikseen toistettaessa. Puhe musiikin säestämänä vaikuttaa toisin kuin puhe ja musiikki erikseen. Kuvaan tahdistetut erilaiset äänet vaikuttavat saman kuvan tulkintaan hyvinkin eri tavoin.
Äänitystilanteen ja ympäristön vaikutus
Tilan akustiikka
Hyvä äänitystila on sellainen, ettei ympäristön äänet häiritse, eikä tilan sisältä tule häiritseviä ääniä, kuten :
- ilmastoinnin hurina
- putkivalojen hurinan
- lämmityspttereiden kohina
- muiden laitteiden aiheuttamat häiriöäänet
Mikrofoni poimii nämä äänet armotta, ja se kuuluu äänitteessä kohinana.
Akustoinnilla pyritään tasapainoiseen huonesointiin eli ratkaisuihin, joilla hajotetaan ääniaaltojen kulkua ja vaimennetaan jälkikaiuntaa. Kaikuja voi helposti vaimentaa vaikkapa matoilla, tai kankailla, jos akustolevyjä ei ole käytettävissä.
Mikrofonin etäisyys äänilähteestä
Yleensä mikrofoni sojoitetaan mahdollisimman lähelle äänilähdettä, jotta muut äänet saadaan vaimeammiksi
Spiikkauksessa tai haastattelussa mikrofoni on n. 10-30 cm puhujasta. Ei kuitenkaan liian lähellä, sillä silloin mikki poimii puhalteet, poksahdukset ym. haitalliset hengitysäänet
Mikrofoni sijoitetaan hieman suun yläpuolelle, jotta vältyttäisiin rintakehän kautta tulevilta matalilta taajuuksilta.
Videoinnissa taas käytetään suuntaavia mikrofoneja, joten etäisyys on suurempi (useinkaan mikki ei saa näkyä kuvassa)
Mikrofonit ja tallentimet
Mikrofonien tyypit
Mikrofonit voidaan jaotella ryhmiin toimintaperiaatteen, kiinnitystavan, käyttötarkoituksen tai vaikkapa suuntakuvion perusteella.
Yleisjaottelu: dynaamiset ja kondensaattorimikrofonit
Mikrofonit ovat toimintaperiaatteeltaan dynaamisia tai kondensaattorimikrofoneja.
Dynaaminen mikrofoni on yleismikrofoni, jota käytetään esimerkiksi haastattelumikrofonina.
-Dynaamiset mikrofonit ovat kondensaattorimikrofoneja halvempia ja kuitenkin laadullisesti hyviä mikrofoneja.
-Niitä voi pitää kädessä, eivät ole liian herkkiä käsittelyäänille
Kondensaattorimikrofoni tarvitsee toimiakseen Phantom-jännitteen.
-- Virran syöttöön voidaan käyttää erillistä Phantom-virtalaitetta, joka toimii 9 V paristolla tai se voidaan saada nauhoittavasta laiteeesta tai mikrofonin sisällä on paristo.
-Kondensaattorimikrofoni poimii hyvin herkästi ääniä, joten se soveltuu dynaamista mikrofonia paremmin esimerkiksi tehosteiden nauhoittamiseen.
-Tarvitsee aina mikrofonitelineen. Esim. haulikko mikrofonit laitetaan pistoolikehtoon, joka voidaan laittaa vaikkapa puomin päähän.
Langaton nappimikrofoni 
Langattomat mikrofonit helpottavat etenkin videokuvauksissa. Tarvitaan lähetinosa, johon mikrofoni kytketään ja vastaanotinosa, joka kytketään nauhoittavaan laitteeseen.
Langallinen nappimikrofoni
Suuntakuviot
Äänentallentimet ja äänittäminen
Äänentallennustapoja
- Äänitetään kannettavalla tietsikalla. Tällöin tarvitaan mikrofoni, äänikortti/mikseri mukaan
- Käytetään äänentallenninta, jolloin sen lisäski tarvitaan mikrofoni. Voidaan käyttää myös tallentimen omaa mikrofonia
- nauhoitetaan ääni videokameralla
- nauhoitus voidaan tehdä myös kännykällä ja siihen voidaan liittää ulkoinen mikrofoni
Usein äänityksen aikana tarvitaan myös kuulla tallennettavaa ääntä tai aikaisemmin tallennettuja ääniraitoja. Yleensä tämä kuuntelu tapahtuu korvakuulokkeita käyttämällä, jottei kuuntelussa oleva ääni vuotaisi mikrofoniin ja aiheuttaisi häiriöitä tallennettavalle raidalle.
Äänityksessä äänentasoa tarkkaillaa laitteen äänitason mittarista ja voimakkain ääni säädetään -6 dB - -3dB välille
Liian matala äänitystaso lisää kohinatasoa
Muista äänittää myös taustakohinaa, sillä sitä voi käyttää täytteenä, jos äänityksestä täytyy leikata paloja pois.
ÄÄnen editointi auditionilla
Perustoiminnot
- kuuntelu, play, stop ja JKL-näppäimet
- äänisignaalin zoomaus vaaka- ja pystysuunnassa ja hud esille
- nauhoittaminen
- äänitystason seuraaminen äänitystason mittarista
- kopionti,leikkaaminen ja tietysti trimmaus
- alku- ja loppuhäivytykset eli feidit
- tavallinen signaalinäkymä ja spektrinäkymä
Efektit
- Normalisointi: Säätää äänen tason (volyymin) lähelle maksimia: Effects>Amplitude and compression/normalize
- Kompressointi: Tasaa äänessä olevia volyymin muutoksia, ts. vaimentaa voimakkaita äänia ja vahvistaa heikkoja ääniä: Effects>Amplitude and compression/Dynamics Prosessing
- Kohinanpoisto: 1.Effects Noise Reduction Restoration Capture Noise Print
2.Effects Noise Reduction Restoration /Noise Reduction. - Nopeuttaminen, hidastaminen: Effects Time and Pitch
- Taajuuskorjaus eli equalisointi:Effects Filters and EQ Graphig Equaliser
- Kaiun lisääminen: Effects Delay and Echo
