§

Photoshop

Photoshopissa opiskellaan opit muokkaamaan ja käsittelemään kuvia, editoimaan photoshopilla videota ja tallentamaan kuvasi eri käyttötarkoituksiin sopiviksi.

Tavoite

Photoshop-peruskurssilla opitaan kuvankäsittelyn peruskäsitteitä. Photoshop-peruskurssilla harjoitellaan kuvien muokkaamista, erityyppisten tasojen käyttöä ja kuvien yhdistelyä sekä tekstin lisäystä kuvaan. Opit myös muokkaamaan omista kuvistasi näyttävämpiä ja käyttämään erilaisia tehosteita.

Digitaalisen kuvan perusteet

Digitaalinen kuva voi olla vektorikuva tai bittikarttakuva.

Vektorikuva on esim. grafiikkaohjelman avulla tehty kuva, joka muodostuu matemaattisessa vektorimuodossa olevista viivoista, pinnoista ja kuvioista (esim. Illustrator-ohjelman ai-muodossa olevat kuvat). Vektorimuodossa olevaa kuvaa on helppo muuttaa kyseisen ohjelman avulla kuvan laadun siitä kärsimättä.

bug

Bittikarttakuva muodostuu kuvapisteistä, joille kullekin on esim. skannaamalla, digitaalikameran avulla tai kuvankäsittelyohjelmassa määritelty tietyt väriarvot. Pikselit  voi nähdä suurentamalla kuvan näkymää Photoshopissa.

bike

RGB-värit

Digitaalinen kuva on aina rgb-väreissä (red, green, blue). Kuva muodostuu kolmesta erivärisestä valosta (punainen, vihreä, sininen). 

rgb

CMYK-värit

CMYK tulee englannin kielen sanoista Cyan, Magenta, Yellow tai Black (tai key eli avainväri). Kysymyksessä on neliväripainatuksessa käytetty värimuoto (painettavat kuvat käännetään aina tähän muotoon ennen painamista).

cmyk

 

Resoluutio

Kuvan resoluutio eli pistetiheys ilmoitetaan usein yksiköllä ppi = Pixels per inch = Pikseliä / tuuma. Resoluutio ilmoittaa siis pisteitten määrän tietyllä matkalla (tai alueella, kuten digitaalikameroissa on asian laita). 

Termejä ppi ja dpi käytetään usein iloisesti sekaisin, mutta tarkkaan ottaen ppi tarkoittaa tiedoston tarkkuutta ja dpi fyysisten laitteiden (tulostin, skanneri, digikamera) tulostus- tai näytteenottotarkkuutta.

Bittioppia

Bitti ja tavu mittaavat digitoidun tiedon määrää. Bitti on pienin mahdollinen yksikkö, joka vastaa yhtä 'on / ei ole' -tietoa.

Bittiä voidaan käyttää myös numeroarvoina 0 ja 1.

Kun bittejä yhdistetään, voidaan laskea suurempiakin arvoja. 8 bittiä muodostaa tavun, jolla voidaan esittää numeroarvot 0–255. Tavua voidaan käyttää myös muunlaisen tiedon esittämiseen. Yleisesti tavuun talletetaan yksi kirjainmerkki tai yksi väri esitetään yleensä kolmella tavulla (ns. 24-bittinen väri) Tavun lyhenteenä käytetään useimmiten isoa B-kirjainta (byte). Kilo on 1000, mega on miljoona, giga on tuhat miljoonaa. Tosin tietokoneiden yhteydessä usein kilo on 1024 ja mega 1024x1024. Kilotavu (kB) on 1024 tavua (vajaa A4-arkki tekstiä).

bit

1 bitti =1 b ----> numeroarvot 0 tai 1

8 bittiä = 1 tavu = 1B ----> numeroarvot 0–255.

24 bittiä = 3 tavua =3 B ----> numeroarvot 0–16,7 miljoonaa.

Bittisyvyys

Bittisyvyys tarkoittaa sitä, kuinka paljon väritietoja kuvassa on jokaista pikseliä kohti. Mitä enemmän bittejä pikseli sisältää, sitä enemmän värejä on käytettävissä ja sitä tarkemmin värit voidaan esittää.

Mustavalkokuvat

Esimerkiksi kuvassa, jonka bittisyvyys on 1, pikseleillä on kaksi mahdollista arvoa: musta ja valkoinen.

bit

Kuvassa, jonka bittisyvyys on 8, pikselillä on 256 mahdollista arvoa.

Harmaasävykuvat

Harmaasävykuvissa, joiden bittisyvyys on 8, on mahdollista muodostaa 256 harmaa-arvoa.

256color

RGB-kuvat

RGB-kuvissa on 24 bittiä pikseliä kohti.Niissä on siten 8 bittiä/väri kuviksi (8 bittiä x 3 kanavaa = 24 bittiä pikseliä kohti).

- 256 mahdollista arvoa kutakin väriä varten.

- Koska värejä on 3, niin niistä voidaan yhdistää yli 16 miljoonaa eri väriarvoa (256 x 256 x256).

Kuvatiedoston koko

Kuvan tiedostokoko on digitaalinen koko, joka mitataan kilotavuina (kt), megatavuina (Mt) tai gigatavuina (Gt).

Kuvan tiedostokoko on verrannollinen kuvan pikselimittoihin. Paljon pikseleitä sisältävät kuvat sisältävät tietyssä tulostuskoossa paljon yksityiskohtia mutta käyttävät myös paljon levytilaa, joten niiden muokkaaminen ja tulostaminen saattaa olla hidasta.

Kuvan resoluutio onkin kompromissi kuvan laadun (tarvittavan tiedon määrän) ja tiedostokoon välillä.

Toinen tiedostokokoon vaikuttava tekijä on tiedostomuoto. GIF-, JPEG- ja PNG-tiedostomuodot käyttävät eri pakkausmenetelmiä, ja tämän vuoksi samat pikselimitat sisältävien tiedostojen koot saattavat vaihdella huomattavasti. Vastaavasti kuvan värien bittisyvyys sekä tasojen ja kanavien määrä vaikuttavat tiedostokokoon.

Photoshop-käyttöliittymä

 

Kuvan peruskorjaukset

1. Rajaus

Rajaustyökalu löytyy työkalupaletista. Näppäinkomento C (crop). Voit myös valita, minkäkokoisen kuvan haluat rajata. Merkitse pituus ja leveys työkalun asetuksiin näytön yläosassa.

Rajaustyökalun kuva

2. Valotuksen säätö Levelsillä

 

Tavallisimmin kuvan valotus korjataan Levels- (tasot) toiminnon avulla.

Valitse Image/Adjustment/Levels ja valitse avautuvasta listasta Levels.

levels

3. Valotuksen säätö Curvesilla

Valotus korjataan voidaan korjata Curves-paneelin avulla vielä monipuoliemmin kuin Levelsillä.

Löytyy Image/Adjustment/Curves

 

4. Värien säätö Hue/Saturation

Löytyy Image/Adjustment/Hue-Saturation. Tällä voi säätää värien kylläisyyttä (saturation) sekä kuvan värisävyjä (hue)

 

Filtterit

Löytyy runsaasti erilaisia filtterit valikosta. Seuraavassa muutamia:

 

Kuvan virheiden korjailua