Photoshop

Photoshopissa opiskellaan opit muokkaamaan ja käsittelemään kuvia, editoimaan photoshopilla videota ja tallentamaan kuvasi eri käyttötarkoituksiin sopiviksi.

Tavoite

Photoshop-peruskurssilla opitaan kuvankäsittelyn peruskäsitteitä. Photoshop-peruskurssilla harjoitellaan kuvien muokkaamista, erityyppisten tasojen käyttöä ja kuvien yhdistelyä sekä tekstin lisäystä kuvaan. Opit myös muokkaamaan omista kuvistasi näyttävämpiä ja käyttämään erilaisia tehosteita.

Digitaalisen kuvan perusteet

Digitaalinen kuva voi olla vektorikuva tai bittikarttakuva.

Vektorikuva on esim. grafiikkaohjelman avulla tehty kuva, joka muodostuu matemaattisessa vektorimuodossa olevista viivoista, pinnoista ja kuvioista (esim. Illustrator-ohjelman ai-muodossa olevat kuvat). Vektorimuodossa olevaa kuvaa on helppo muuttaa kyseisen ohjelman avulla kuvan laadun siitä kärsimättä.

bug

Bittikarttakuva muodostuu kuvapisteistä, joille kullekin on esim. skannaamalla, digitaalikameran avulla tai kuvankäsittelyohjelmassa määritelty tietyt väriarvot. Pikselit  voi nähdä suurentamalla kuvan näkymää Photoshopissa.

bike

RGB-värit

Digitaalinen kuva on aina rgb-väreissä (red, green, blue). Kuva muodostuu kolmesta erivärisestä valosta (punainen, vihreä, sininen). 

rgb

CMYK-värit

CMYK tulee englannin kielen sanoista Cyan, Magenta, Yellow tai Black (tai key eli avainväri). Kysymyksessä on neliväripainatuksessa käytetty värimuoto (painettavat kuvat käännetään aina tähän muotoon ennen painamista).

cmyk

Resoluutio

Kuvan resoluutio eli pistetiheys ilmoitetaan usein yksiköllä ppi = Pixels per inch = Pikseliä / tuuma. Resoluutio ilmoittaa siis pisteitten määrän tietyllä matkalla (tai alueella, kuten digitaalikameroissa on asian laita). 

Termejä ppi ja dpi käytetään usein iloisesti sekaisin, mutta tarkkaan ottaen ppi tarkoittaa tiedoston tarkkuutta ja dpi fyysisten laitteiden (tulostin, skanneri, digikamera) tulostus- tai näytteenottotarkkuutta.

Bittioppia

Bitti ja tavu mittaavat digitoidun tiedon määrää. Bitti on pienin mahdollinen yksikkö, joka vastaa yhtä 'on / ei ole' -tietoa.

Bittiä voidaan käyttää myös numeroarvoina 0 ja 1.

Kun bittejä yhdistetään, voidaan laskea suurempiakin arvoja. 8 bittiä muodostaa tavun, jolla voidaan esittää numeroarvot 0–255. Tavua voidaan käyttää myös muunlaisen tiedon esittämiseen. Yleisesti tavuun talletetaan yksi kirjainmerkki tai yksi väri esitetään yleensä kolmella tavulla (ns. 24-bittinen väri) Tavun lyhenteenä käytetään useimmiten isoa B-kirjainta (byte). Kilo on 1000, mega on miljoona, giga on tuhat miljoonaa. Tosin tietokoneiden yhteydessä usein kilo on 1024 ja mega 1024x1024. Kilotavu (kB) on 1024 tavua (vajaa A4-arkki tekstiä).

bit

1 bitti =1 b ----> numeroarvot 0 tai 1

8 bittiä = 1 tavu = 1B ----> numeroarvot 0–255.

24 bittiä = 3 tavua =3 B ----> numeroarvot 0–16,7 miljoonaa.

Bittisyvyys

Bittisyvyys tarkoittaa sitä, kuinka paljon väritietoja kuvassa on jokaista pikseliä kohti. Mitä enemmän bittejä pikseli sisältää, sitä enemmän värejä on käytettävissä ja sitä tarkemmin värit voidaan esittää.

Mustavalkokuvat

Esimerkiksi kuvassa, jonka bittisyvyys on 1, pikseleillä on kaksi mahdollista arvoa: musta ja valkoinen.

bit

Kuvassa, jonka bittisyvyys on 8, pikselillä on 256 mahdollista arvoa.

Harmaasävykuvat

Harmaasävykuvissa, joiden bittisyvyys on 8, on mahdollista muodostaa 256 harmaa-arvoa.

256color

RGB-kuvat

RGB-kuvissa on 24 bittiä pikseliä kohti.Niissä on siten 8 bittiä/väri kuviksi (8 bittiä x 3 kanavaa = 24 bittiä pikseliä kohti).

- 256 mahdollista arvoa kutakin väriä varten.

- Koska värejä on 3, niin niistä voidaan yhdistää yli 16 miljoonaa eri väriarvoa (256 x 256 x256).

Kuvatiedoston koko

Kuvan tiedostokoko on digitaalinen koko, joka mitataan kilotavuina (kt), megatavuina (Mt) tai gigatavuina (Gt).

Kuvan tiedostokoko on verrannollinen kuvan pikselimittoihin. Paljon pikseleitä sisältävät kuvat sisältävät tietyssä tulostuskoossa paljon yksityiskohtia mutta käyttävät myös paljon levytilaa, joten niiden muokkaaminen ja tulostaminen saattaa olla hidasta.

Kuvan resoluutio onkin kompromissi kuvan laadun (tarvittavan tiedon määrän) ja tiedostokoon välillä.

Toinen tiedostokokoon vaikuttava tekijä on tiedostomuoto. GIF-, JPEG- ja PNG-tiedostomuodot käyttävät eri pakkausmenetelmiä, ja tämän vuoksi samat pikselimitat sisältävien tiedostojen koot saattavat vaihdella huomattavasti. Vastaavasti kuvan värien bittisyvyys sekä tasojen ja kanavien määrä vaikuttavat tiedostokokoon.

Photoshop-käyttöliittymä

Työkalut

 

Valitun työkalun ominaisuudet ja säädöt näkyvät näytön yläreunassa ja siitä niitä voi säätää. Eri työkaluilla on tietysti erilaiset säädöt.

Tasot

Photoshopin tasot ovat kuin päällekkäin pinottuja muovikalvoja. Tason läpinäkyvien alueiden läpi voidaan tarkastella alapuolella olevia tasoja. Myös tason läpinäkyvyyttä voidaan muuttaa, jos sisällön halutaan näkyvän osittain läpinäkyvänä.

Tasojen läpinäkyvien alueiden läpi näkyvät alla olevat tasot.

Tasojen avulla voit suorittaa useita tehtäviä, esimerkiksi yhdistää useita kuvia, lisätä kuvaan tekstiä tai lisätä vektorigrafiikkamuotoja. Voit käyttää tasotyyliä, jos haluat lisätä erikoistehosteen, kuten varjon tai hehkun.

Tasot-paneeli

Tasoja koskevat toiminnot löytyvät Layer-valikoista, mutta myös Layer-paletissa on kaikki keskeiset tasotoiminnot valittavissa.

 

paletti

 

Tasojen yhdistäminen
Tasojen yhdistämiseen on jälleen useita eri tapoja.

Kopioi valinta uudelle tasolle: ctrl+ J

 

Tasotehosteet

Photoshopissa on monenlaisia tehosteita, esimerkiksi varjoja, hehkuja ja viisteitä, jotka muuttavat tason sisällön ulkoasua. Tasotehosteet on liitetty tason sisältöön. Kun tason sisältöä siirretään tai muokataan, samat tehosteet kohdistuvat muokattuun sisältöön. Jos esimerkiksi lisäät varjon tekstitasolle ja sitten lisäät uuden tekstin, varjo lisätään automaattisesti uuteen tekstiin.

ww

Tasotetehoste-ikkunan saat auki kohdasta Layers/Layer Style;

Tasomaskit

Voit lisätä tasolle maskin ja käyttää maskia niin, että osa tasosta katoaa näkyvistä ja alla olevat tasot tulevat esiin. Tasojen maskaamisesta on hyötyä, kun useita valokuvia yhdistetään samaan kuvaan tai kun tehdään paikallisia väri- ja sävykorjauksia.

Voit rakentaa tasokohtaisia maskeja klikkaamalla Layers-paletin alareunasta Tasomaski-painiketta. Tasomaskilla voit peittää ja paljastaa tasolla olevia alueita kuvasta.

Tasomaski toimii mustalla, harmaasävyllä ja valkoisella maalaamalla (musta piilottaa, valkoinen tuo näkyviin) sekä myös esim. liukuvärillä ja värinsäätötoiminnoilla.

aa

Tasomaski näkyy layerilla aluksi valkoisena suorakaiteena layer-kuvakkeen oikealla puolella. Kun alat työstää maskia, piirtämäsi värialueet näkyvät tasolla mustavalkoisena pikkukuvana. Tasomaski on aktiivinen, kun sen kulmissa näkyy pienet reunaviivat.

Huom! Jos tasomaskia maalatessasi mustaa tai valkoista väriä alkaa piirtyä itse kuvaan, kysymys on siitä, että sinulla on maskin sijaan aktiivisena layerin kuvake.

Saat tasomaskin näkyviin kokonaisuudessaan klikkaamalla sitä alt-painike alas painettuna. Näin voit mm. tarkistaa, että maski on ehyt, eli missään ei ole kohtia, jotka olisivat jääneet maalaamatta. Normaalinäkymään pääset klikkaamalla maskin kuvaketta uudelleen alt-näppäin alhaalla.

Maskin vaikutuksen saat kokonaan pois näkyvistä klikkamalla maskin kuvaketta Shift-painike alhaalla. Maskin vaikutus palautuu klikkaamalla maskin kuvaketta uudelleen samalla tavalla.

Säätötasot

Säätötaso tekee kuvaan väri- ja sävymuutoksia muuttamatta pikseliarvoja pysyvästi. Voit esimerkiksi luoda Tasot- tai Käyrät-säätötason sen sijaan, että käyttäisit Tasot- tai Käyrät-komentoa suoraan kuvassa. Väri- ja sävysäädöt tallentuvat säätötasolle ja kohdistuvat kaikkiin alapuolella oleviin tasoihin. Voit hylätä muutokset ja palauttaa alkuperäisen kuvan milloin tahansa.

 

Säätötason asetukset vastaavat Säädöt-paneelin komentoja. Kun Tasot-paneelista valitaan säätötaso, vastaavien asetusten säätimet tulevat näkyviin Säädöt-paneeliin.

Säätötasoilla on seuraavia etuja:

ww