Kuvaamisen perusteet (valokuvaukseen ja videokuvaukseen)

1. Nippelit, nappelit ja rakenne

Perinteinen järjestelmäkamera (DSLR) vastaan peilitön (mirrorless)

2. Please, start Your engines (Sony)

a. Akku ja muistikortti paikalleen

b. Kamera päälle on/off -kytkimestä.

Kuvausformaatin valinta

-Paina menu-painiketta

Valokuvaukseen:

mene valikkoon 1 ja siellä sivulle 1

Ja valitse täältä joko jpg tai Raw tai molemmat ja sitten niille sopivat laatuarvot:

Videolle:

- mene valikkoon 2 ja siellä sivulle 1

Ja valitse täältä:

- tiedostomuoto (compressor): XAVC S HD -------------> tallentaa Full HD:nä eli kuvan koko on 1920 x 1080

- tallennusasetus : 25 p 16 M ---------------> 25 framea sekunnissa ja 16 MTt / s

3. Kameran Ohjeleman valinta

Valitse kuvausohjelma

Valitaan oikea kuvausohjelma ohjelma-valintakiekosta.

Auto

Merkintä AUTO tai (vihreällä värillä). Kameran helppokäyttöisin valinta, jossa kamera hoitelee kaikki säädöt automaattisesti ja asetuksia ei voida muuttaa. Aloittelijoille.

P- Program

Kameran automatiikka säätelee automaattisesti aukon ja suljinajan. Kuvaajalla on mahdollisuus itse säätää joitain asetuksia, kuten ISO, valkotasapaino ja valotuksen korjauksen.

M – Manual

Manual-tilassa kuvaaja säätä itse sekä aukon että sulkimen nopeuden, Sekä myös ISO-arvon, valkobalanssin ym..

A – Aperture priority (Av)

Aperture Priority on aukon esivalinta. Se on tila, jossa kuvaaja itse valitsee aukon ja kamera valitsee suljinajan. Kuvaajalla on myös tässä kuvaus-ilassa mahdollisuus säätää asetuksia, kuten ISO javalkotasapaino.

S – Shutter priority (Tv)

Shutter Priority on suljinajan esivalinta.Tällöin kuvaaja itse valitsee suljinajan ja kamera valitsee aukon oikealle valotukselle. Myös tässä tilassa, kuvaaja voi säätää asetuksia kuten ISO ja valkotasapaino. Valitse tämä tila kun kuvaat esim. urheilutapahtumia tai muita nopeasti liikkuvia kohteita, koska voit tällä kuvaustilalla vaikuttaa siihen miten liikkeet näkyvät kuvassa.

Video

Kun kuvaat videota, niin silloin valitaan tietysti video-ohjelma, kuten seuraavssa kuvassa on valittu.

4. Kameran säädöt

Kuvauksessa on tunnettava seuraavat peruskäsitteet:

1. Aukko (Aperture) 
2. Suljinaika (Shutter speed)
3. ISO-arvo ts.vahvistus (ISO/ Gain)
4. Polttoväli (focal lenght)
5. Valkobalanssi  (White balance)
6. Tarkennus (Focus)
7. Syväterävyys ((DOF =depth of field)
8. Äänisäädöt ja liitännät  (video)
9. Kuvan vakaus

Valotus ------- > Sitä säädellään seuraavilla :

Aukko

Aukkoa muutetaan aukon valintakiekosta.

Aukon suuruus ilmoitetaan aukkoluvulla f-lukuna. Esimerkiksi f/2.8, f/4, f5.6.

- iso aukkko = pieni f-luku, pieniaukko =iso f-luku

Aukon koko vaikuttaa myös kuvan syväterävyyteen. Syväterävyys kertoo, kuinka suuri alue näkyy kuvassa tarkkana syvyyssuunnassa. Mitä pienempi aukko on, sitä suurempi terävyysalue ja päinvastoin.

Suljinaika

Suljinaikaa muutetaan suljinajan valintakiekosta.

Suljinaika ts. valotusaika määrittelee, kuinka kauan valoa pääsee kameran kennolle. Se ilmoitetaan sekunnin murto-osina, kuten 1/50 tai 1/100.

Mitä lyhyempi suljinaika, sitä vähemmän valoa pääsee kennolle --> tummempi kuva

Suljinaika vaikuttaa miten liike toistuu valokuvassa. Lyhyellä suljinajalla, kuten 1/1000 voidaan pysäyttää hyvin nopea liike. Tällaisia tilanteista voisi olla esimerkiksi urheilu- tai eläinkuvaus.

Hitaalla suljinajalla, kuten 1/15 sekunti liike ei enää pysähdy ja kuvaan syntyy liike-epäterävyyttä.

Valokuvaa voi myös valottaa useamman sekuntin tai jopa minuutteja. Pidemmillä ajoilla on mahdollista pehmentää veden liike tai saada aikaan pitkiä valojuovia esimerkiksi autoista.

(videokuvauksessa suljinaika on yleensä 1/50 sekunttia)

ISO-arvo (vahvistus)

ISO-arvo: Säädetään monitoimi pyörittämällä monitoimikekkoa.

-ISO-arvo tarkoittaa digikuvassa valon vahvistamista. ISO-arvo vahvistaa signaalia sitä enemmän, mitä suurempi se luku on. Suuret ISO-arvot lisäävät kuvassa kohinaa.

Valotuksen kolmio

Suljinaika, aukko ja ISO-arvo muodostavat valotuksen pyhän kolminaisuuden. Nimittäin ne kaikki vaikuttavat kuvan valotukseen.

 Kun muutat suljinaikaa tulee sinun myös muuttaa näistä vähintään toista, jotta valotus pysyisi samana. Kolmiosta näkee myös sen, että:

- kun ISO-arvo kasvaa, niiin kohina lisääntyy

- kun aukko-arvo kasvaa, niiin kohina lisääntyy

- kunsuljinaika kasvaa, niiin liike-epäterävyys lisääntyy

Tarkennus

Kameran tarkennuksella tarkoitetaan kohteen saamista näkymään kuvassa terävänä. Terävyysalue voi olla laaja tai lyhyt riippuen kameran asetuksista ja objektiivin ominaisuuksista.

Manuaalinen tarkennus (MF)

Tarkennus tehdään objektiivin tarkennusrenkaasta.

Aluksi valitaan tarkennuspiste, esim. kohteen silmät, sitten zoomataan silmiin lähelle ja tarkennetaan tarkennusrenkaasta. Tällöin nähdään, milloin kohde on tarkimmillaan. Tämän jälkeen kuva rajataan uudelleen ja aletaan kuvata.

Liikkuvaan kohteeseen tarkennetaessa voidaan tarkennusrenkaan liikkeet ensin harjoitella, tai jopa merkata objektiiviin kiinnitettyyn maalarinteippiin tarkennuksen alku ja loppupiste. Voidaan käyttää myös erilaisia tarkennuksen apuvälineitä ja toinen henkilö voi toimia "skarpparina".

Automaattinen tarkennus (AF)

Tarkennustiloja (Focus Mode) on muutamia erilaisia ja ne vaihtelevat kameratyypeittäin.

1. Kertatarkennus, yksittäinen automaattitarkennus (AF-S)
   Kun laukaisin painetaan puoleen väliin, objektiivi tarkentuu automaattisesti joko keskelle kuva-aluetta tai valitun tarkennuspisteen mukaan. Tarkennus lukittuu kyseiselle etäisyydelle, kunnes suoritetaan laukaisu tai vapautetaan laukaisin. Kun kameran tarkennuspiste on tarkentunut kohteeseen, se näkyy yleensä punaisena tai vihreänä. Haluttaessa saadaan myös äänimerkki.

2. Jatkuva automaattitarkennus (AF-C)
   Objektiivi tarkentuu laukaisinta puoleenväliin painamalla automaattisesti aktiivisen tarkennuspisteen kohdan mukaan vaikka kameraa käännetään tai kohde liikkuu. Joskus toimii, joskus ei.

3. Automaattitarkennus (AF-A)
   Kamera käyttää automaattisesti AF-C- ja AF-S-tarkennuksia tilanteen mukaan. Jos kohde on paikallaan, kamera käyttää AF-S-tilaa. Jos kohde liikkuu, kamera käyttää AF-C-tilaa. Kuva voidaan ottaa vain, jos kamera on pystynyt tarkentamaan.

Ihan hyvä, mutta!

Videossa automaattitarkennus näkyy kuvassa tarkennuksen pumppaamisena eli silloin kamera hakee tarkennuspistettä

Kiinteä tarkennus

Edullisimmissa kameroissa jaetenkin kamerapuhelimissa tarkennus on kiinteä, eli se on asetettu äärettömään.

Tarkennus

- manual/auto

- asetetaan objektiivin tarkennusrenkaalla

d. Valkobalanssi

Automaattiasetuksella voit valita seuraavista:

•

Tai voidaan opetetaan kameralle mitä valkea on, jolloin kuvan värit tulevat vallitsevan valon mukaiseksi.

Kameralle näytetään vallitsevassa valossa valkeaa heijastusta (A3, styroksi ym. valkea pinta) ja tämä tallennetaan muistipaikaan (demo).

Ääni

- manual/auto
- tason säätö

5. Syväterävyys (depth of field)

Syväterävyysalue on kuvan syvyyssuunnassa terävänä näkyvä osa. Lyhyt syväterävyys tarkoittaa, että vain pieni osa kuvasta on terävää, laaja syväterävyys tarkoittaa taas, että iso osa kuvasta on terävää.

Jos kuvasta halutaan sumentaa tausta, niin silloin syväterävyys alue täytyy saada pieneksi.

Syväterävyysalue laajenee kun:

- aukko pienenee
- polttoväli pienenee
- tarkennusetäisyys kasvaa

Ja taas päinvastoin:

Syväterävyysalue lyhenee kun:
- aukko kasvaa
- polttoväli kasvaa
- tarkennusetäisyys lyhenee


Muistisääntö: "Isolla aukolla ja pitkällä polttovälillä lähelle" saadaan lyhyt syväterävyysalue (DOF), jolloin tausta voidaan sumentaa.
   

6. Polttoväli (Focal length)
Kameran objektiivi voi olla kiinteäällä polttovälillä tai sitten se voi olla muuttuvapolttovälinen eli zoom-putki, jossa polttoväliä vaihdetaan zoomia käyttämällä.

Polttovälin riippuu siitä, miten suurelle alalle kuvataan. Pienissä tiloissa lyhyt polttoväli ja kun kuvataan etäämmälle, niin suurempi polttoväli.

Laajakulmaobjektiivi on polttoväliltään alle 30 mm.

Teleobjektiivi on polttoväliltään > 70 mm.

Mitä suurempi polttoväli on, sitä herkemmin kuva tärähtää. 

Mitä suurempi polttoväli, sitä kauempaa voi kohteesta ottaa kuvan.

Muuttamalla polttoväliä ja pitämällä kohteen kuvassa samankokoisena kaikilla polttoväleillä on kuvan perspektiivi erilainen 
jokaisella polttovälillä. Tällä voidaan vaikuttaa kuvan 3-ulotteisuuteen.

   
      


  

7. Sommittele

Kuva-ala

Miten kuvaaja käsittelee kuva-alalla tapahtuvia visuaalisia asioita ja miten niillä vaikutetaan kuvan viestiin?

1. Kuva-alan käyttäminen ja täyttäminen (kohteen suhde taustaan)
2. Kuvan, kuva-alan muoto (kuvasuhteet 1:1, 2:3, 3:2, 16:9 ... (videossa yleensä 16:9))
3. Kuva-alan jakaminen
4. Kohde ja kohteen paikka
5. Rajaus

Kuvasuhde

Kuvapinnan (kuvan) muoto on kannanotto sommitteluun. Kuvaajalla pysty-, vaaka- tai panoraamakuva lisäksi mm. neliö ja muut mahdolliset vaihtoehdot.

Horisontaalinen eli vaakasuora:
• rauha, lepo, avaruus, sen peruspiirteitä ovat kylmyys, laakeus ja litteys,
rauhallisuus sekä pysyvyys, tasapaino liitetään myös vaakaviivaan.

Vertikaalinen eli pystysuora:
• se koetaan korkeaksi, nousevaksi ja juhlalliseksi

Seuraavassa sommittelusääntöjä, jotka pätee videokuvaukseen kuin valokuvaukseenkin. Yleensä kuvassa on yksi ilmeinen kohde ns.huomiopiste, johon katsojan katse kiinnittyy. Kohteen paikka on valittava ottaen huomioon sen ympärillä olevai tila.

Missä kohde tai huomiopiste sijaitsee kuva-alassa:

Kultainen leikkaus

Kultainen leikkaus on lukujen suhde, jota noudattavat pituudet ja muodot koetaan usein esteettisesti harmonisena ja miellyttävänä. Näin ollen kultaista leikkausta on käytetty paljon mm. taiteessa ja arkkitehtuurissa. Kultainen leikkaus liittyy läheisesti Fibonaccin lukusarja.

Luvut 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13,… muodostavat Fibonaccin lukujonon. Fibonaccin lukujonon seuraava jäsen on aina kahden edellisen jäsenen summa.

Kuva muodostaa suorakulmion, joka jaetaan pysty- ja vaakasuunnassa siten, että pidemmän osan suhde lyhyempään on yhtä suuri kuin suorakulmion koko sivun suhde pidempään sivuun eli:

Kolmanneksen sääntö

Viivojen risteyskohtiin sijoitetaan kohde, joka on kuvan huomiopiste.

Kultainen leikkaus vs. Kultainen leikkaus

Sommittelu keskelle

Jos halutaan korostaa ja alleviivata aihetta se voidaan sijoittaa vaikka ihan keskelle. Keskeissommittelulla voidaan korostaa kuvan symmetriaa ja myös tehokkaasti erottaa kohde taustasta.

kehystäminen

Esimerkiksi puut, ikkunat ja oviaukotvoivat tarjota mielenkiintoisia kehyksiä sommitteluille.

Tilaa katseelle

Katseen suunta tuo liikettä kuvaan jo sen samaistumisen. Katse seuraa alitajuntaisesti kuvan katsetta ja piirtää
näkymättömän linjan katseen suuntaan.

Tilaa liikkeelle

Samoin kuin katseen suunnassa, myös liikkeen suuntaan piirtyy näkymätön linja, jota katse lähtee seuraamaan.

Liikkeen suunta on vaikuttava tekijä. Monesti liike on vaivattomampaa lukusuunnan mukaisestit ele vasemmalta oikealle. Tai sillä voidaan symboloida tulemista / lähtemistä.

Horisontin oikaiseminen

Jo kuvatessa kannattaa tarkistaa että kuvassa näkyvä horisonttilinja on suorassa.

Rajaaminen

Kuvan sisällä kaikilla elementeillä on merkitys ja miten ne on sijoitettu kuvaan. Valokuvassa kuvaushetken oikea valinta on tärkeä osa kuvasommittelua. Pyritään siihen että kuvassa ei ole mitään ylimääräistä eikä turhaa.

Rajaamisessa on tärkeää tarkastella kuva-alan reunoja, mitä otetaan kuvaan mukaan mitä jätetään pois:
- tärkeää on tutkia kaikkea mikä ei kuulu kuvaan tai elementtejä jotka katkeavat oudosti
- voimakkaat värit reuna-alueella varastavat kuvan viestiä

Johdattelevat Linjat

Johdattelevat linjat on keino luoda kolmiulotteisuutta kuvaan ja saatella katsoja syvemmälle kuvaan. Valokuvissa tällaisina linjoina voi toimia tiet, pylväät,, rakennukset...

Pohdi mihin suuntaan haluat ohjata katsojan huomion ja asettele linjat tämän mukaan.
• viivat voivat olla näkymättömiä elementistä toiseen meneviä
• ne voivat muodostua esim peräkkäisistä pisteistä, tai vaikka autojen jonosta

Horisontaalinen eli vaakalinja
• rauha, lepo, avaruus laakeus

Vertikaalinen eli pystysuora
• nouseva, laskeva, ja liikkuvaksi

Diagonaalinen eli lävistäjien suuntainen

• dramaattisuus, vilkkaus, toiminta, dynaamisuus

Toisto antaa kuvalle Rytmin

Kuvassa voidaan leikitellä toistuvien rytmisten elementtien kanssa. Ne luovat kuvaan syvyytä, mielenkiintoa ja voivat ohjata karsetta kuvan sisällä. Toiston voi myös rikkoa jollakin elemntillä, jolloin kuvaan saadaan yllätyksellisyyttä.

Syvyyssuuntainen sommittelu

Syvyyssuunnassa kuvajaetaan etualaan, keskialaan ja taka-alan. Esim. maisemakuvissa etualle sommitellaan jokin mielenkiintoinen kohde. Se voi olla joko kuvan pääkohde tai elementti, joka täyttää kokonaisuutta.

Syväterävyysalueen lyhentämisellä, eli suurella aukolla ja pitkällä polttovälillä saadaan taustasumentumaan, joka antaa kuvalle syvyyttä.

Kuvaaminen eri kulmista

Visuaalisesti mielenkiintoisinta vaihtoehtoa etsitään liikkumalla kuvauskohteessa ja vertaamalla sitä, miten kuvaelementtien suhteet toisiinsa ja taustaan muuttuvat kun kuvauspaikka ja rajaus vaihtuvat.

ja muista Rikkoa sääntöjä

8. Kameranliikkeet:

Panorointi

• Panoroinnissa kamera pysyy paikallaan, mutta kääntyy vaakatasossa (sivusuunnassa) akselinsa ympäri
• Tavallisesti panoroinnilla seurataan liikkuvaa kohdetta.
• Tilan esittely

Tilttaus

• Kameran liike pystysuoraan
• Päästä jalkoihin, korkeat rakennukset..

Sivuttaisajo:

• Kamera liikkuu sivusuunnassa. -> lähellä olevat kohteet liukuvat nopeammin kuin taustalla olevat -> syvyysvaikutelma
• Mukanaolon tunne

Nosturiajo

• Kamera nousee/laskee

Zoomaus eli optinen ajo

• Luonnoton, silmaä ei osaa zoomata
• tehdään polttoväliä muuttamalla
• nopeus, yllättävien liikkeiden hallinta, ilmaisu

Tarkennusajo

• Kameran kuvaa ajetaan muuttamalla tarkennusetäisyyttä, jolloin uusi kohde tarkentuu

Kuvaustermejä

• staattinen kuva = static/Fixed Shot

• käsivarakuvausta = Handheld

• Kuvausvaunu (dolly) asetetaan kiskoilla = Dolly Shot

• kuvanvakaaja gyroskoopeilla = Gimbal Shot

• kraana, pitkä varsi johon kiinnitettyä kameraa operoidaan etänä = Crane Shot

• Ilmakuvaus = Drone

• kamera liikkuu kaapelia pitkin, ohjataan etänä = Wire Shot

• kamera kiertää kohteen 360 astetta = Arc Shot

• seurataan henkilöä = Tracking Shot
• A-roll
• B-roll
• Mastershot

Haastaattelu tyylejä:

- over the shoulder (OTS)

- vastakuva

- 2-shot

- 3-shot

9. Kuvakoot

10. Klaffivirheet:

Klaffivirheet ovat kerronnallisia hypähdyksiä (hyppyskarvi =hyppyleikkaus), joissa katsojan ajan ja paikan taju häiriintyy. Myös jatkuvuuden illuusion rikkovat epäjatkuvuudet kohteissa, esiintyjissä ja esineissä. Klaffivirheet vaikuttat katsomis- kokemukseen vahingoittamalla sen uskottavuutta.

Klaffivirheet syntyvät usein inhimillisistä syistä, mutta niitä voivat aiheuttaa myös laitteisto ja ohjelmistot (tekniset virheet)

1.Väärä kuvakoon muutos (2 - 5 sääntö)

2. Liian pieni kuvakulman muutos: hypähdys, koska kuvat ovat liian samanlaiset - muutos tulisi olla > 30 astetta.

3. Liian suuri kuvakulman muutos: saattaa sekoittaa ajan ja paikan jatkuvuuden taustan muuttuessa liian rajusti.

4. Lavasteiden jatkuvuus, rekvisiitan jatkuvuus, esiintyjän jatkuvuus

5. Valaistuksen, värimaailman, tarkennuksen jatkuvuus

6. Kohteen jatkuvuus kuvakulman ja kuvakoon säilyessä (ns. täsmäysvirhe)

7. Suojaviivan ylitys

8. Äänen jatkuvuus

Klaffivirheet voidaan jakaa seuraavanlaisiin ryhmiin:

10. Käsikirjoitus-prosessi

1. Briefing eli tehtävänanto
   • Miksi?
   • Mikä on videon tavoite?
   • Mikä on kohderyhmä?
   • Mitkä ovat käyttötavat?
   • Kuinka pitkä video on?
   • Mikä on budjetti?
   • Mikä on aikataulu



2. Ideointi
   • aivoriihi eli brainstorming
   • Mindmapping
   
   
   
3. Taustaselvitys
   • kirjallisuus
   • haastattelut
   • kuvamateriaali
   • internet
   • kuvauspaikkoihin tutustuminen
   
   
   
4. Synopsis eli juonitiivistelmä
   

           
   MITÄ?
   MIKSI?
   KENELLE?
   MITEN?
   

   
   
   
5. Kohtausluettelo
   
   
   
6. Käsikirjoitus
   
7. Kuvakäsikirjoitus