Photoshop
Digitaalisen kuvan perusteet
Digitaalinen kuva voi olla vektorikuva tai bittikarttakuva.
Vektorikuva on esim. grafiikkaohjelman avulla tehty kuva, joka muodostuu matemaattisessa vektorimuodossa olevista viivoista, pinnoista ja kuvioista (esim. Illustrator-ohjelman ai-muodossa olevat kuvat). Vektorimuodossa olevaa kuvaa on helppo muuttaa kyseisen ohjelman avulla kuvan laadun siitä kärsimättä.
Bittikarttakuva muodostuu kuvapisteistä, joille kullekin on esim. skannaamalla, digitaalikameran avulla tai kuvankäsittelyohjelmassa määritelty tietyt väriarvot. Pikselit voi nähdä suurentamalla kuvan näkymää Photoshopissa.
RGB-värit
Digitaalinen kuva on aina rgb-väreissä (red, green, blue). Kuva muodostuu kolmesta erivärisestä valosta (punainen, vihreä, sininen).
CMYK-värit
CMYK tulee englannin kielen sanoista Cyan, Magenta, Yellow tai Black (tai key eli avainväri). Kysymyksessä on neliväripainatuksessa käytetty värimuoto (painettavat kuvat käännetään aina tähän muotoon ennen painamista).
Resoluutio
Kuvan resoluutio eli pistetiheys ilmoitetaan usein yksiköllä ppi = Pixels per inch = Pikseliä / tuuma. Resoluutio ilmoittaa siis pisteitten määrän tietyllä matkalla (tai alueella, kuten digitaalikameroissa on asian laita).
Termejä ppi ja dpi käytetään usein iloisesti sekaisin, mutta tarkkaan ottaen ppi tarkoittaa tiedoston tarkkuutta ja dpi fyysisten laitteiden (tulostin, skanneri, digikamera) tulostus- tai näytteenottotarkkuutta.
Bittioppia
Bitti ja tavu mittaavat digitoidun tiedon määrää. Bitti on pienin mahdollinen yksikkö, joka vastaa yhtä 'on / ei ole' -tietoa.
Bittiä voidaan käyttää myös numeroarvoina 0 ja 1.
Kun bittejä yhdistetään, voidaan laskea suurempiakin arvoja. 8 bittiä muodostaa tavun, jolla voidaan esittää numeroarvot 0–255. Tavua voidaan käyttää myös muunlaisen tiedon esittämiseen. Yleisesti tavuun talletetaan yksi kirjainmerkki tai yksi väri esitetään yleensä kolmella tavulla (ns. 24-bittinen väri) Tavun lyhenteenä käytetään useimmiten isoa B-kirjainta (byte). Kilo on 1000, mega on miljoona, giga on tuhat miljoonaa. Tosin tietokoneiden yhteydessä usein kilo on 1024 ja mega 1024x1024. Kilotavu (kB) on 1024 tavua (vajaa A4-arkki tekstiä).
1 bitti =1 b ----> numeroarvot 0 tai 1
8 bittiä = 1 tavu = 1B ----> numeroarvot 0–255.
24 bittiä = 3 tavua =3 B ----> numeroarvot 0–16,7 miljoonaa.
Bittisyvyys tarkoittaa sitä, kuinka paljon väritietoja kuvassa on jokaista pikseliä kohti. Mitä enemmän bittejä pikseli sisältää, sitä enemmän värejä on käytettävissä ja sitä tarkemmin värit voidaan esittää.
Mustavalkokuvat
Esimerkiksi kuvassa, jonka bittisyvyys on 1, pikseleillä on kaksi mahdollista arvoa: musta ja valkoinen.
Kuvassa, jonka bittisyvyys on 8, pikselillä on 256 mahdollista arvoa.
Harmaasävykuvat
Harmaasävykuvissa, joiden bittisyvyys on 8, on mahdollista muodostaa 256 harmaa-arvoa.
RGB-kuvat
RGB-kuvissa on 24 bittiä pikseliä kohti.Niissä on siten 8 bittiä/väri kuviksi (8 bittiä x 3 kanavaa = 24 bittiä pikseliä kohti).
- 256 mahdollista arvoa kutakin väriä varten.
- Koska värejä on 3, niin niistä voidaan yhdistää yli 16 miljoonaa eri väriarvoa (256 x 256 x256).
Kuvatiedoston koko
Kuvan tiedostokoko on digitaalinen koko, joka mitataan kilotavuina (kt), megatavuina (Mt) tai gigatavuina (Gt).
Kuvan tiedostokoko on verrannollinen kuvan pikselimittoihin. Paljon pikseleitä sisältävät kuvat sisältävät tietyssä tulostuskoossa paljon yksityiskohtia mutta käyttävät myös paljon levytilaa, joten niiden muokkaaminen ja tulostaminen saattaa olla hidasta.
Kuvan resoluutio onkin kompromissi kuvan laadun (tarvittavan tiedon määrän) ja tiedostokoon välillä.
Toinen tiedostokokoon vaikuttava tekijä on tiedostomuoto. GIF-, JPEG- ja PNG-tiedostomuodot käyttävät eri pakkausmenetelmiä, ja tämän vuoksi samat pikselimitat sisältävien tiedostojen koot saattavat vaihdella huomattavasti. Vastaavasti kuvan värien bittisyvyys sekä tasojen ja kanavien määrä vaikuttavat tiedostokokoon.