Elokuvan kuvakerronta

kuvasuunnittelu

Master Shot

Usein kohtauksen kuvauksessa käytetään ns. master shot- tekniikkaa, jossa kohtaukseen kuvataan laajat yleiskuvat. Tämä master shot voi siten toimia kohtauksen runkoja ja siihen sitten liitetään tiiviimmät tiiviimmällä kuvakoolla kuvatut kuvat.

A-roll


A-Roll on kuvaa, joka kuvaa kohtauksen päätarinan, haastattelun tai uutisosion. Se pitää sisällään ensisijainen äänen ja videon.

B-roll

B-roll kuva on otoksia joita kuvataan muun kuvaamisen ohessa. Ne voivat olla yleiskuvaa tapahtumapaikalta, lähikuvaa yksityiskohdista, mielenkiintoisia nyansseja kuvauspaiklta tai muuta sellaista, jota voidaan hyödyntää otoksen elävoittämisessa, informaation lisäämisessä tai vaikkapa leikkauskohtien piilottamisessa.

A-roll vs. B-roll

Ongelmana on, että A-Roll pelkästään voi olla tylsää, jopa puisevaa. B-Roll -materiaali saa tarinan eloon.
Toinen ongelma A-Roll-kuvassa käytöstä on se, että jos materiaali pitää sisällään huonoja kohtia, kuten yskäisyjä, tms. ei haluttuja kohtia, niin ne on korvattava jollakin. Silloin talvitaan B-roll kuvaa.
B-Roll on siis täydentävä materiaali, jota käytetään A-Rollin visuaaliseen tukemiseen. B-Rollia voidaan käytettää myös leikkauksiin, jos A-roll otoksiet eivät oikein leikkaudu toisiinsa, eli "klaffaa".
Jos A-Roll-haastattelu kertoo vaikkapa asuntopulasta, niin B-Rollissa voidaan näytettaa taloja tai onnettomia perheitä yms.
Roll on supportoivaa, eli tarinaa tukevaa materiaalia, joka vähemmän tärkeältä, mutta liittyy aiheeseen.

Kohtauksen suunnittelussa käsikirjoittaja/ohjaaja voisivat pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin ja antaa näiden vastausten ohjata kohtauksen suunnittelua.

- Mitä tällä kohtauksella halutaan kertoa?

- Kuka on tämän kohtauksen päähahmo

- Mitä tässä kohtauksessa tapahtuu?

- Minkälainen on kohtaukseen sopiva tunnelma?

 

Kuvan sommittelu, rajaus ja kompositio

-Sommittelu tarkoittaa rajatun kuvan sisäisten elementtien sijoittelua sekä sitä, miten ne ovat näkyvillä suhteessa toisiinsa.

-Rajaus määrittelee sen mitä kameralla otettavassa kuvassa näkyy.

-Kompositiolla taas tarkoitetaan edellä mainittujen elementtien järjestelyä kuvakokonaisuuden kannalta eli sitä, mikä on niiden tehtävä tai tarkoitus kuvassa.

Videokameralla kuvattaessa pätevät kuvan ja otoksen sommittelussa ja rajauksessa samat säännöt kuin muidenkin kuvien sommittelussa.

Kohteen ja kameran liikkuminen vaativat kuvaajalta kykyä muuttaa kuvan sommittelua ja rajausta otoksen edetessä.

Sommittelussa kannattaa huomioida ainakin kultainen leikkaus, joka videokuvaamisen yhteydessä tunnetaan paremmin nimellä kolmannesten sääntö.

 

 

Sommittelun perusmuodot

Vaakasommittelussa pääasialliset linjat ovat vaakatasossa. Esimerkiksi horisontti, järven ranta.

Pystysommittelussa nämä linjat ovat vastaavasti pystysuuntaisia. Esimerkiksi puiden rungot.

Lävistyssommittelun tehtävänä on antaa kuvalle syvyysvaikutelmaa.

Kaarisommittelussa linja taas seuraa jotakin kaarevaa muotoa.

 

Kameran näkökulma

Objektiivinen kamera = Kamera tarkkailee elokuvan tapahtumia ulkopuolisena ja katsoja seuraa kerrontaa kameran rajaamalta paikalta.

Subjektiivinen kamera = Katsoja samaistuu esiintyjän näkökulmaan. Vakioratkaisuissa esim. näytetään ensiksi lähikuva esiintyjästä, joka kääntää katseensa kuvakehyksen ulkopuolelle tai kohti kameraa. Tämän jälkeen leikataan subjektiiviseen kuvaan, siihen mitä esiintyjä näkee (POV eli point of view).

Suoraan kameralle esiintyminen = Yleensa ei esiinnytä suoraan kameralle tai katsota suoraan kameraan. Täta voidaan tietoisesti rikkoa. Näin on tehty esim. uuden aallon elokuvissa, joissa näyttelijät saattavat kesken kohtausta kääntyä kohti kameraa ja puhutella katsojaa.

 

 

Leikkaamisen sujuvuus:

• Hyvä leikkauson huomaamatonta ja sujuvaa

• Katsojan huomio ei saisi kiinnittyä leikkaukseen

• Leikkaus etenee kuvan sisällön ja tapahtumien mukaan, ei esimerkiksi kuvan keston mukaan.

 

Erilaisia kuvaustilanteita

Aloituskuva (Establishing shot )

Master Shot

OTS, Olkapään yli (Over-the-Shoulder shot )

Vastakuva (Reverse Angle shot )

Reaktiokuva (Reaction shot )

Kaksi henkilöä (Two Shot )

Kolme henkilöä (Three Shot )

Välikuva Cut-in (kohde näkyy ympäroivissä klipeissä)

Välikuva Cutaway (kohde ei näy ympäroivissä klipeissä)

Näkökulmakuva POV (point-of-view)

 

Kuvasuunnittelu (https://www.bhphotovideo.com)

 

Liike:

Leikkaus liikkeeseen:

Kun liike katkaistaan ja se jatkuu seuraavassa otoksessa, liikkeen tulee jatkua samana ja säilyä tasaisesti etenevänä. Toiminnan tempon, rytmin ja liikenopeuden on oltava leikkauskohdassa yhteensopivia. Myös värien ja valaistuksen jatkumista leikkauskohtien yli on tarkkailtava.Liikkeeseen leikkaaminen on oikein tehtynä tehokkain tapa tehdä leikkaus huomaamattomasti. Kannattaa leikata liikkeestä liikkeeseen, jos siihen vain on mahdollisuus.

• Liikkeen jatkuvuus on huomioitava, esim. jos ihminen poistuu kuvasta vasemmalle, seuraavassa kuvassa hän tulee oikealta.

Suojaviiva:

• Liikkeen on paras jatkua kuvissa samansuuntaisena. Jos peräkkäin juoksevia henkilöitä kuvataan eri puolilta, he näyttävät juoksevat toisiaan vastaan.

• Suojaviivan voi ylittää kuvaamalla suojaviivan ylitys sen suuntaisella otolla

Huomiopiste:

      • Kuvasta toiseen siirryttäessä katsojan huomion olisi hyvä kiinnittyä samaan kohtaan.
      • Katsojan huomio kiinnittyy usein kuvassa tapahtuvaan liikkeeseen tai esimerkiksi henkilön silmiin tai suuhun.
      • Huomiopisteen vaihteleminen kuvan puolelta toiselle vaikeuttaa elokuvan seuraamista.
      

Klaffivirheet:

Klaffivirheet ovat kerronnallisia hypähdyksiä (hyppyskarvi =hyppyleikkaus), joissa katsojan ajan ja paikan taju häiriintyy. Myös jatkuvuuden illuusion rikkovat epäjatkuvuudet kohteissa, esiintyjissä ja esineissä. Klaffivirheet vaikuttat katsomis- kokemukseen vahingoittamalla sen uskottavuutta.

Klaffivirheet syntyvät usein inhimillisistä syistä, mutta niitä voivat aiheuttaa myös laitteisto ja ohjelmistot (tekniset virheet)

1.Väärä kuvakoon muutos

2. Liian pieni kuvakulman muutos: hypähdys, täsmäysvirhe, koska kuvat ovat liian samanlaiset - muutos tulisi olla > 30 astetta.

3. Liian suuri kuvakulman muutos: saattaa sekoittaa ajan ja paikan jatkuvuuden taustan muuttuessa liian rajusti.

4. Lavasteiden jatkuvuus, rekvisiitan jatkuvuus, esiintyjän jatkuvuus

5. Valaistuksen, värimaailman, tarkennuksen jatkuvuus

6. Kohteen jatkuvuus kuvakulman ja kuvakoon säilyessä (ns. täsmäyvirhe)

7. Suojaviivan ylitys

8. Äänen jatkuvuus

 

Klaffivirheet voidaan jakaa seuraavanlaisiin ryhmiin:

Jatkuvuusvirhe  Jatkuvuusvirheessä jokin video- elementti muuttuu järjenvastaisesti tai katoaa kokonaan 
Fakta- eli asiavirhe  Jokin tuotannon osa perustuu väärään tietoon 
Kuvausvirhe  Virhe, jossa voi nähdä tai kuulla jotain kuvausprosessiin liittyvää tai tai peräkkäiset kuvat eivät "klaffaa" 
Tekninen virhe  Kuvauslaitteistoon tai jälkityöhön liittyvä virhe 
Juonellinen virhe  Juonellinen epäloogisuus tai “aukko” 
Tahallinen virhe  Virhe, joka on käsikirjoitettu tai jätetty tarkoituksella videoon, usein koomisista syistä 

 

Kuvauksen apuvälineitä ja nimityksiä